Lakimies Helsinki
Esitykseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan väestötietolain 77 §:n säännös vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta poistettaisiin. Kyse on viittauksesta julkisuuslakiin, joka ei ole tarpeellinen. Säännös on aiheuttanut tulkintaepäselvyyttä sen osalta, laajentaako säännös väestötietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapitoa siitä, mitä julkisuuslaissa on säädetty.
Väestötietojärjestelmän, holhousasioiden rekisterin, vihkimisoikeusrekisterin, avioehtoasioiden rekisterin, avoliittoasioiden rekisterin ja lahjoitusasioiden rekisterin rekisterinpitovastuun siirtyminen kahdelle rekisterinpitäjälle, Digi- ja väestötietovirastolle sekä Ahvenanmaan valtionvirastolle, useiden rekisterinpitäjien sijaan vaikuttaa vahvistavasti rekistereiden tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. Lisäksi muutos selkeyttää tilannetta rekisteröidyn näkökulmasta. Näin on erityisesti Manner-Suomessa, jossa rekisterinpito näyttäytyy rekisteröidylle käytännössä yhden rekisterinpitäjän järjestelynä. Rekisteröidyn oikeudet voidaan toteuttaa paremmin ja tehokkaammin verrattuna siihen, että rekisterinpitovastuu on jakautunut usean viranomaisen välillä. Yksittäisen henkilön näkökulmasta asetelma on selkeämpi ja menettelyt suoraviivaisempia. Muutoksen oletetaan edesauttavan myös tietosuoja-asetuksen toteuttamista yleisesti, sillä uuden viraston toimintatapojen muutoksessa voidaan tehokkaasti huomioida muuttuneet tietosuojavaatimukset.
Lausuntokierroksella oli mukana useampia väestötietolakiin kohdistuvia muutosehdotuksia, jotka perustuivat valtiovarainministeriössä valmisteltuun tiedonhallinnan yleislakia koskevaan esitykseen. Useat lausunnonantajat nostivat esiin muutosten ja tiedonhallinnan yleislain välisen suhteen. Osa piti tiedonhallinnan yleislakia koskevan ehdotuksen etenemistä epävarmana ja ehdotusten arviointia vaikeana, sillä yleislain luonnosta ei ollut vielä lausuntovaiheessa käytettävissä. Jatkovalmistelun aikana laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta hyväksyttiin eduskunnassa ja laista johtuvat muutostarpeet tämän esityksen lakiehdotuksiin on pystytty huomioimaan.
Väestötietolakiin ei sisälly nimenomaisia julkisuuslaissa tarkoitettuja salassapitosäännöksiä, vaan tiedonsaantia on rajoitettu erilaisilla luovutusrajoituksilla. Julkisuuslain tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn soveltamista rajoittaa lakiehdotuksen 28 §:n pääsääntö, jonka mukaan väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. Pääsääntöä täydentävät 4 luvun tietojen luovuttamista koskevat erityiset edellytykset. Lisäksi väestötietolain 77 § sisältää säännöksen vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Säännös muodostaa kuitenkin kehäpäätelmän eikä voida katsoa, että se ainakaan yksiselitteisesti muodostaisi nimenomaisen säännöksen tietojen salassapidosta yli sen, mitä julkisuuslaissa on säädetty. Käytännössä 77 §:n säännös on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta sen osalta, missä määrin väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä ja mihin mahdollinen salassapito perustuu.
Väestötietolain muuttamista koskevan esityksen sekä uuden Digi- ja väestötietoviraston henkilörekistereistä annettavan lain mukaan Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto olisivat jatkossa kaikkien näiden rekisterien yhteisrekisterinpitäjiä. Voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään lähtökohtaisesti joko Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tai ainoastaan maistraattien rekisterinpitovastuusta, mutta rekisterihallintolain 3 §:ää on mahdollista tulkita niin, että Ahvenanmaan valtionvirasto katsotaan myös rekisterinpitäjäksi. Kun maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen tehtävät yhdistetään Digi- ja väestötietovirastossa uudeksi kokonaisuudeksi, on rekisterinpidon kannalta tarkoituksenmukaisinta, että vastuita samalla selvennetään. Rekisterihallintolain kumoamisen sekä maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhdistymisen myötä Ahvenanmaan valtionviraston roolia rekisterinpidossa ei olisi enää mahdollista toteuttaa viittaamalla yleisesti maistraattien hoitamiin tehtäviin. Ahvenanmaan valtionviraston yhteisrekisterinpitovastuusta tulisi siis säätää erikseen. Lisäksi olisi tarpeen selventää vastuita Digi- ja väestötietoviraston sekä Ahvenanmaan valtionviraston välillä, jotta tietosuoja-asetuksen vaatimukset voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tavoitteena on säilyttää Ahvenanmaan valtionviraston rooli ennallaan kuitenkin huomioiden, että tietosuoja-asetus on osin laajentanut ja tarkentanut rekisterinpitäjien vastuita.
Tiiviin valmisteluaikataulun puitteissa ei ollut mahdollisuutta valmistella kaikkia teknisiä lainsäädäntömuutoksia valmiiksi lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksella olivat mukana sellaiset säädösehdotukset, jotka koskevat uuden lain antamista, liittyvät olennaisesti organisaatiouudistukseen tai virastojen tietojen käsittelyyn tai sisältävät muitakin kuin puhtaasti teknisiä muutoksia. Lausuntokierroksella oli mukana myös erillinen liite, jossa kuvattiin lyhyesti sellaisiin lakeihin kohdistuvat muutostarpeet, jotka valmisteltiin vasta lausuntokierroksen aikana. Nämä teknisiä muutoksia sisältävät lakiehdotukset valmisteltiin lausuntokierroksen aikana ja niihin sisältyneet muutokset koskivat ainoastaan:
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Digi- ja väestötietovirastoa koskevaksi lainsäädännöksi sekä laeiksi eräiden rekisterihallintoa koskevien lakien muuttamisesta oli lausuntokierroksella 4.6.—10.8.2018. Lausuntokierroksella olivat mukana lakiehdotukset 1—5, 8, 11, 16, 19, 21, 23, 26—27, 32—33, 46—47, 52, 63 ja 75. Lausuntokierros toteutettiin oikeusministeriön ylläpitämää lausuntopalvelu.fi -palvelua käyttäen. Lausuntopyyntö lähetettiin 433 vastaanottajalle. Määräajassa lausunnon antoi 60 vastaajaa. Yhteensä 18 vastaanottajaa ilmoitti, etteivät ne anna lausuntoa asiassa. Annetuista lausunnoista on valmisteltu erillinen lausuntoyhteenveto, joka on julkaistu valtiovarainministeriön verkkosivuilla.